Miksi ei toriparkkia?

Turun toriparkkia ei tarvita ainakaan siihen tarkoitukseen, mihin se nimensä mukaisesti tulisi.

Keskustassa on riittävästi katettua pysäköintitilaa ja sitä voidaan rakentaa lisää esimerkiksi Louhen pysäköintilaitokseen, jos välttämätöntä on.

Louhen osalta liikenteelliset ratkaisut ovat jo olemassa. Louhesta voidaan myös rakentaa katettu yhteys Wiklundille, jos Osuuskauppa sen haluaa ja on valmis siitä maksamaan.

Ei vahinkoakaan?

Jotkut kysyvät, eikö toriparkkia voitaisi kuitenkin rakentaa, jos siihen ei menisi kaupungin varoja, eikä se tuottaisi vahinkoakaan, jos nyt ei olisi välttämätönkään?

Mutta kun toriparkin rakentaminen tuottaisi vahinkoa, kauppatorin toiminnalle vuosiksi, koko keskustan elämälle ja liikenteelle vuosikymmeniksi.

Minusta on väärä kehityssuunta lisätä yksityisautoilua keskustassa – mitä toriparkki tarkoittaisi. Ihmiset tietysti tarvitsevat autoja ja ne sopivat laajassa pitkien etäisyyksien maassamme moniin tilanteisiin erinomaisesti liikkumisratkaisuksi. Turun ahtaaseen keskustaan ei lisää autoja tarvita.

Sitä paitsi, on enemmän kuin todennäköistä, että toriparkin rakentaminen nielisi eri tavoin myös kaupungin varoja, vaikka kuinka muuta vannotaan.

Wiklundin pysäköintiluola

Toriparkkia ei tarvitse kukaan, eikä mikään muu, kuin Turun Osuuskauppa Sokos-tavaratalon/Wiklundin laajennuksen edellyttämän asiakasvirran takaamiseksi. Osuuskauppa siis haluaa, että Turun keskustaan muodostuu automarket. Eihän siinä ole mitään järkeä.

Turun keskustaa pitää kehittää, elävöittää ja liike-elämälle taata ja luoda toimintaedellytyksiä. Toriparkki vain on siihen väärä keino.

Oikeita keinoja ovat kävelyalueiden laajentaminen, julkisen liikenteen kehittäminen, muidenkin, kuin kaupallisten palveluiden sijoittaminen keskustaan (mistä kirjastokortteli on jo erinomainen esimerkki), tapahtumien järjestäminen keskustassa. Ideoita on vaikka millä mitalla ja luovat ihmiset kehittävät lisää.

Minä kaipaisin jalkakäytävien kattamista, en niinkään autojen ja ihmisten ajamista maan alle.

Politiikkkaa

Toriparkissa on kysymys myös raa'asta valtapolitiikasta.

Kaupunkia johtavat ryhmittymät haluavat ajaa hankkeen läpi keinolla millä hyvänsä. Viimeisin esimerkki tästä on se, että asia halutaan saada päätettäväksi jo nykyisen, eikä juuri valitun uuden valtuuston valtakaudella, mistä olen kirjoittanut jo aikaisemmin ja minkä vuoksi tein esityksen asiaa koskevan kansanäänestyksen järjestämisestä.

Toriparkkia koskevassa kansanäänestyksestä on siis kysymys myös demokratiasta ja sen toimivuudesta. Toriparkki on todella tärkeä asia Turun ja erityisesti keskustan kehittämisen kannalta, mutta tavallaan siitä on myös tullut itseään suurempi kysymys.

Toriparkista tehtävällä päätöksellä on suuri symbolinen merkitys: kuka Turun asioista lopulta päättää ja miten niistä päätetään.

Kansanäänestystä koskevalla aloitteella voi olla suuri merkitys turkulaisten poliittisen ja kaupunkitietoisuuden kehittymisen kannalta. Ainakin minä haluan juuri vasemmistolaisena olla tällaisessa prosessissa mukana. Koen sen jopa velvollisuudekseni.

Työllisyys

Toriparkin perusteluksi ovat nousemassa myös työllisyyssyyt. Sen rakentamisella pitäisi torjua rakennusalan työttömyyden kasvua.

Tähän suhdannetilanteeseen Toriparkki ei helpotusta toisi. Sen rakennustyöt on tarkoitus aloittaa vasta Sivistymättömyyspääkaupunkivuoden 2011 jälkeen, ainakin kokoomuslaisen ympäristö- ja kaavoituslautakunnan puheenjohtajan Olli A. Mannin mukaan. Miksi porvarit ja jotkut demarit siis nyt kiirehtivät koko hommaa?

Ei kai rakennustoimintaa yleensäkään harrasteta ensisijaisesti siksi, että rakennusalalla olisi töitä. Eiköhän päätarkoitus ole saada aikaan sellaisia rakennuksia ja muita rakenteita (teitä, siltoja, vesijohtoja, pysköintitiloja jne.), joita ihmiset tarvitsevat.

Rakentamista koskevan harkinnan tulee siis lähteä tarpeesta, tässä tapauksessa meidän turkulaisten ja meidän muodostamamme kaupungin tarpeista.
____________________________________________________________________