Misha Dellinger on lähettänyt kommentin blogijuttuuni, jossa kerroin, ettei erästä artikkeliani julkaista Vasemmistoliiton Turun kunnallisjärjestön vaalilehdessä.
Hänkään ei olisi alkuperäistä, vasemmiston ja vihreiden yhteistyötä käsitellyttä kirjoitustani julkaissut, kahdesta syystä. Ensiksi, perusteluni ovat hänen mielestään heppoiset. Toiseksi, hän on itse sitä mieltä, ettei yhteistyökuvioista kannata puhua ennen vaaleja, vaan vasta vaalituloksen selvittyä.
Hienoa! Nyt voimme keskustella asiasta.
Koska alkuperäistä kirjoitustani ei julkaista Uusi Päivä -lehdessä, olisivat siihen voineet ottaa kantaa vain ne muutamat, jotka olisivat sattuneet eksymään näille blogisivuilleni. Ellen siis olisi saanut juttuani julki Turun Sanomissa. Nyt se onkin herättänyt ilmeisesti laajempaakin mielenkiintoa. Ainakin - vihreiltä, punavihreiltä ja sosiaalidemokraateilta - saamastani palautteesta päätellen.
Ilmeisesti minun juttu oli journalistisesti - ja poliittisesti - mielenkiintoinen. Uusi Päivä -lehdessä ei näemmä tavoitella tällaisia asioita.
Journalistisesta mielenkiintoisuudesta todistaa se, että juttu julkaistiin Turun Sanomissa. Poliittisen mielenkiintoisuuden puolesta puhuvat mainitsemani kommentit.
Mutta itse Mishan kommentista: Hän ei osoita, miten perusteluni ovat heppoisia, joten en voi ottaa hänen tähän mielipiteeseensä kantaa.
Sen sijaan näkemys siitä, pitääkö poliittisista yhteistyökuvioista esittää kantoja ennen vaaleja, on tietysti avoin.
Vasemmistolaisen liikkeen historiassa on esimerkkejä yhteistyöpolitiikan menetyksellisestä tekemisestä, esimerkiksi kansanrintamapolitiikka fasismia vastaan ennen toista maailmansotaa (paikallisia menestyksiä tuli, vaikka fasismi moniaalla pääsikin valataan ja sodan saikin aikaan); Chilen vasemmiston yhteistyö 1970-luvun vaihteessa; ja tietysti Suomessa SKP:n ja SKDL:n ajama vasemmiston yhteistyö. Kaikissa näissä tapauksissa tuloksia syntyi vain pitkän valmistelun ja asian julkisuudessa pitämisen jälkeen. Siis ennen - monia - vaaleja.
Voi olla, ettei Vasemmistoliiton, sosiaalidemokraattien ja vihreiden ohjelmallisesta yhteistyöstä Turussa tule mitään. Mutta ottamalla asia esille - vaikka ennen vaaleja - voidaan painostaa sosiaalidemokraatteja ja vihreitä selittämään, miksi ne ovat valinneet yhteistyön nimenomaan kokoomuksen kanssa, eivätkä toista vaihtoehtoa. Ja vaaleissahan pitäisi olla kysymys nimenomaan vaihtoehdoista, joiden välillä kansalaiset voivat valita.
Keskustelu jatkukoon! Ja nyt se voi jatkua, koska yksi vaihtoehto - minun mielipiteeni - on tullut julki.
- Muuten, asia näyttää kyllä kiinnostavan muitakin. Turun Sanomat käsitteli Turun tulevia yhteistyökuvuioita pääkirjoituksessan 5.10. ja asiaan on puuttunut myös sosiaalidemokraattien Seppo Lehtinen Turkulaisen haastattelussa. Myös kokoomuksen Petteri Orpo on ottanuyt asiaan kantaa, kuten Turo Lindqvist huomauttaa alla olevassa kommentissaan. Suosittelen Turuon kotisivuja ja blogia.
________________________________________
Hänkään ei olisi alkuperäistä, vasemmiston ja vihreiden yhteistyötä käsitellyttä kirjoitustani julkaissut, kahdesta syystä. Ensiksi, perusteluni ovat hänen mielestään heppoiset. Toiseksi, hän on itse sitä mieltä, ettei yhteistyökuvioista kannata puhua ennen vaaleja, vaan vasta vaalituloksen selvittyä.
Hienoa! Nyt voimme keskustella asiasta.
Koska alkuperäistä kirjoitustani ei julkaista Uusi Päivä -lehdessä, olisivat siihen voineet ottaa kantaa vain ne muutamat, jotka olisivat sattuneet eksymään näille blogisivuilleni. Ellen siis olisi saanut juttuani julki Turun Sanomissa. Nyt se onkin herättänyt ilmeisesti laajempaakin mielenkiintoa. Ainakin - vihreiltä, punavihreiltä ja sosiaalidemokraateilta - saamastani palautteesta päätellen.
Ilmeisesti minun juttu oli journalistisesti - ja poliittisesti - mielenkiintoinen. Uusi Päivä -lehdessä ei näemmä tavoitella tällaisia asioita.
Journalistisesta mielenkiintoisuudesta todistaa se, että juttu julkaistiin Turun Sanomissa. Poliittisen mielenkiintoisuuden puolesta puhuvat mainitsemani kommentit.
Mutta itse Mishan kommentista: Hän ei osoita, miten perusteluni ovat heppoisia, joten en voi ottaa hänen tähän mielipiteeseensä kantaa.
Sen sijaan näkemys siitä, pitääkö poliittisista yhteistyökuvioista esittää kantoja ennen vaaleja, on tietysti avoin.
Vasemmistolaisen liikkeen historiassa on esimerkkejä yhteistyöpolitiikan menetyksellisestä tekemisestä, esimerkiksi kansanrintamapolitiikka fasismia vastaan ennen toista maailmansotaa (paikallisia menestyksiä tuli, vaikka fasismi moniaalla pääsikin valataan ja sodan saikin aikaan); Chilen vasemmiston yhteistyö 1970-luvun vaihteessa; ja tietysti Suomessa SKP:n ja SKDL:n ajama vasemmiston yhteistyö. Kaikissa näissä tapauksissa tuloksia syntyi vain pitkän valmistelun ja asian julkisuudessa pitämisen jälkeen. Siis ennen - monia - vaaleja.
Voi olla, ettei Vasemmistoliiton, sosiaalidemokraattien ja vihreiden ohjelmallisesta yhteistyöstä Turussa tule mitään. Mutta ottamalla asia esille - vaikka ennen vaaleja - voidaan painostaa sosiaalidemokraatteja ja vihreitä selittämään, miksi ne ovat valinneet yhteistyön nimenomaan kokoomuksen kanssa, eivätkä toista vaihtoehtoa. Ja vaaleissahan pitäisi olla kysymys nimenomaan vaihtoehdoista, joiden välillä kansalaiset voivat valita.
Keskustelu jatkukoon! Ja nyt se voi jatkua, koska yksi vaihtoehto - minun mielipiteeni - on tullut julki.
- Muuten, asia näyttää kyllä kiinnostavan muitakin. Turun Sanomat käsitteli Turun tulevia yhteistyökuvuioita pääkirjoituksessan 5.10. ja asiaan on puuttunut myös sosiaalidemokraattien Seppo Lehtinen Turkulaisen haastattelussa. Myös kokoomuksen Petteri Orpo on ottanuyt asiaan kantaa, kuten Turo Lindqvist huomauttaa alla olevassa kommentissaan. Suosittelen Turuon kotisivuja ja blogia.
________________________________________
1 kommentti:
Kyllä yhteistyökuvioista pitää ja saa puhua ennen vaaleja. Paras perustelu tälle on juuri tuo vaihtoehtojen tarjoaminen. Se, että Kokoomuksen Petteri Orpo on julkisuudessa esittänyt uutta hallitussopimusta, josta tällä kertaa oltaisiin demarit jättämässä pois, on myös tietyllä tavalla vaihtoehdon esittämistä. Sitäkin moni vasuri on paheksunut. Mitä enemmän esitetään vaihtoehtoja nykymenolle, sitä parempi. Vaikka ne sitten menisivät niin hurjasti metsään kuin Orpon esitys menee. Sehän saattaa jopa kasvattaa demarien kannatusta. Sekin on tärkeä seikka, koska demarien vasen laita näyttää vuotavan vasurien suuntaan. Emmehän toki halua, että isoveli menettää kannatustaan meidän kustannuksellamme. Koko vasemmistonhan tässä pitäisi kasvaa.
Lähetä kommentti