Älä osta toriparkkia! - Ilmoittaudu ostoboikottiin!

Iloinen Asko

Iloinen Asko
Isä poikansa kuvaamana. Alkusyksy 2008.

torstai 5. helmikuuta 2009

Turun kultturilautakunta kirjasi Martin ja Mikaelin kirjastojen lopettamisen

. . .
Turun uusi kulttuurilautakunta kokoontui ensimmäiseen kokoukseensa keskiviikkona 4.2.2009 kello 17.15. Uutena lautakunnan jäsenenä (vas) saavuin hyvissä ajoin ja toiveikkaana paikalle Konserttitalon kahvioon.

Vaihdoimme puoluetoverini Li Anderssonin kanssa vielä muutamia ajatuksia ja tervehdin muita jäseniä ja kokouksen osanottajia. Ennestään tuttuja olivat ainakin teatterinjohtaja Raija-Liisa Seilo ja kulttuuritoimenjohtaja Minna Sartes, sekä varajäsenenä paikalla ollut vihreiden Olli Raimo.
. . .

Listalla oli Turun kaupunginhallituksen (KH) käsiteltäväksi otettu edellisen kulttuurilautakunnan (17.12.2008) Nana Korpelaisen (vas) ja Tauno Hovirinnan (vas) esityksestä tekemä päätös, joka olisi merkinnyt Martin ja Mikaelin kirjastojen toiminnan jatkumista ainakin jossakin muodossa. KH kumosi 12.1.2009 kulttuurilautakunnan päätöksen. KH:n päätöksessä todettiin yksiselitteisesti, etta:

"Martin ja Mikaelin kirjastot lopetetaan, ja

että kirjastojen tilojen vuokrasopimukset irtisanotaan 1.2.2009 lukien."

KH:ssa vasemmistoliiton edustajat Rauno Artesola ja Pirjo Rinne olivat jääneet kahden vähemmistöön puolustamaan Martin ja Mikaelin säilyttämistä.

Asia tuli kulttuurilautakunnassa käsittelyyn kokouksen venyttyä jo lähelle iltakymmentä. Päätösesitys oli, että KH:n päätös merkitään kulttuurilautakunnan tiedoksi.

Esitin tähän Li Anderssonin kannattamana lisäystä, joka olisi antanut asianomaisten viranhaltijoiden tehtäväksi valmistella esityksen siitä, miten Martin ja Mikaelin kirjastojen toimintaa voidaan kulttuuritoimen kokonaistalousarviota ylittämättä jatkaa nykyisissä tiloissa ainakin vuosi 2009.

Asiasta käytiin lyhyt keskustelu kireähköissä tunnelmissa.

Kirjastotoimenjohtaja Inkeri Näätsaari totesi keskustelun aikana, ettei Martin ja Mikaelin lopettamisessa ole kysymys vain julkisuudessa mainituista 100 000 euron vuokrakuluista, vaan suurempi tekijä on kirjastotoimessa muualla (lähinnä pääkirjastossa) syntynyt arvioitua suurempi työvoimatarve, jota täyttämään resursseja nyt siirretään. Kaupungin yleinen linja edellyttää samaan aikaan kokonaistyövoimaresurssien (siis kaupungin töissä olevien henkilöiden kokonaismäärän) vähentämistä.

Ymmärrän, että viranhaltijat ovat vaikeassa asemassa koettaessa luovia säästöpaineiden ja palvelua vaativien kuntalaisten vaatimusten karikoissa.

Esitykseni hävisi äänestyksessä äänin 7-2. Enemmistön muodostivat kokoomuksen, sosiaalidemokraattien ja vihreiden edustajat.

Esitykseni hyväksyminen olisi ollut teoriassa mahdollista, mutta se olisi vaatinut joidenkin muiden kulttuuritoimen määrärahojen vähentämistä ainakin noin 100 000 eurolla. Sitä paitsi, jos kulttuurilautakunta olisi esitykseni hyväksynyt, KH olisi varmasti ottanut myös uuden lautakunnan päätöksen käsiteltäväkseen ja kumonnut senkin, kuten kävi edellisenkin päätöksen kohdalla.

Lautakunta hyväksyi sitten yksimielisesti päätösesitykseen lisäyksen, jonka mukaan selvitetään korvaavien palvelujen järjestämistä lakkautettavien Martin ja Mikaelin kirjastojen alueilla.

Totta kai tiesin jo etukäteen, että esitykseni jää pelkäksi mielenosoitukseksi. Martin ja Mikaelin kirjastojen lopettaminen päätettiin asiallisesti ja nimenomaisesti jo viime vuonna kaupunginvaltuustossa Turun tämän vuoden budjettia hyväksyttäessä. Vain Vasemmistoliitto esitti tuolloinkin Martin ja Mikaelin säilyttämistä. Kokoomus, sosiaalidemokraatit ja vihreät ajoivat talousarvion läpi ja ovat nyt linnoittautuneet sen tueksi. Ne eivät lipsu linjastaan.

Mielestäni oli kuitenkin oikeutettua ottaa asia vielä kerran käsittelyyn. Martin ja Mikaelin kirjastojen säilyttämisen tueksi noussut kansanliike ansaitsi vähintään sen.

Voiko sitten jotain vielä tehdä Martin ja Mikaelin säilyttämiseksi? Ainoa mahdollisuus olisi, että KH valmistelisi lisätalousarvion, jonka kaupunginvaltuusto hyväksyisi. Lisää rahaa pitäisi osoittaa vähintään 100 000 euroa, mutta asiallisesti selvästi enemmän, jotta myös kirjastotoimen henkilöstövajeen paheneminen ratkaisun myötä voitaisiin estää.

Summat tuntuvat silti pieniltä vaikkapa kulttuuritoimen tämän vuoden arvioituihin 36 000 000 kokonaismenoihin verrattuna, puhumattakaan Turun kaupungin 1 478 000 000 euron kokonaismenoista.

Jos Martin ja Mikaelin kirjastojen toiminta nyt loppuu, niiden käynnistäminen joskus uudelleen tuntuu hyvin epätodennäköiseltä. Toivottavasti kirjastoliike jaksaa vielä ponnistaa asiansa puolesta.

Mutta tietysti on valmistauduttava tunnustamaan myös se karvas tosiasia, että syvenevän laman seurauksena muiden muassa Turun kaupungin tulot eivät ennakoidusti lisäännykään, vaan vähenevät. Pelkään, että sen myötä tullaan tekemään esityksiä kaupungin kaikkien palveluiden supistamiseksi, viimeistään vuoden 2010 talousarviota valmisteltaessa.

Vasemmistolta vaaditaan siis yhä parempia perusteluja ja yhä väkevämpää toimintaa vaikutettaessa Turun kaupungin kehityksen suuntaan. Tähän pitäisi yksissä tuumin valmistautua.
. . .

Jouduin heti ensimmäisessä kokouksessa asettumaan hankalan tyypin asemaan. Totta kai omia kantojaan voi ja pitää esittää, mutta omasta ja muiden kokemuksesta tiedän, että käytännössä ainainen vastustaminen vie vähemmistössä olevalta loputkin todellisista vaikutusmahdollisuuksista.

Saa nyt nähdä miten asemani - ja tietysti yhdessä Lin kanssa muodostamamme vasemmistoryhmän tilanne - lautakunnassa muotoutuu ja pystymmekö oman rakentavan jälkemme sen työhön jättämään.

Tässä ensimmäisessä kokouksessa yritin tietoisesti pidättyä puuttumasta joka asiaan, vaikka monen kohdalla kysymyksiä ja epäilyjä olisi esittämiäni enemmän ollutkin.
. . .

Olen ilmeisesti vanhemmiten tullut herkemmäksi. Nuorempana tuollaisen kokouksen jälkeen olisin istunut vielä pitkään kapakassa ja nukkunut sitten kuin tukki.

Nytkin oli pakko ottaa pari pientä olutta, mutta ne eivät auttaneet mitään. Unta oli todella vaikea saada. Heittelehdin sängyssä pitkään, yritin välillä lukea ja taas nukahtaa. Kuulin lehden kolahduksen. Joskus sitten torkahdin. Heräsin lopulta jo vähän yli kuusi, kuin yötä ei olisi ollutkaan.
________________________________________________________

4 kommenttia:

Unknown kirjoitti...

Terve Asko.
Oli oikein, että teitte päätösesityksestä poikkeavan esityksen. Kiitos siitä sillä se osoittaa myös sen, että Vasemmistolainen linja säilyy vaikka lautakunnan jäsenet vaihtuu.

Peruste, että kirjastotoimi tarvitsee nyt lopetettavien kirjastojen henkilöstön käyttöön Pääkirjastossa olevan henkilökuntavajeen täyttämiseksi.
TÄMÄ SAMAAN AIKAAN KUN TURUN KAUPUNKI JOUTUU MAKSAMAAN 4,9 MILJOONAA EUROA SAKKOA SIKSI ETTEI SE OLE TÄYTTÄNYT PITKÄAIKAISTYÖTTÖMIEN TYLLISTÄMISVELVOITETTA!!!!
Peruste oli kestämätön myös polittisesti.

Huolesi häirikön maineen tarttumisesta on turha. Kumpikin tiedämme, että sitä on aina käytetty ja tullaan edelleenkin käyttämään silloin kun ajamme toista kantaa kuin KOK: ja SDP.
JUlkisuuteen on vain saatava se miksi ja minkä tähden näin teemme.

Tämänkin lautakunnan työssä näkyy SDP:n kunnallispolitiikka joka syö puolueen uskottavuutta ja kannatusta. Kai demareille voi tästä muistuttaa ja opastaa yhteistyön kääntämistä vasemmalla olevien tovereiden kanssa, työväestön ja vähävaraisten parhaaksi.

Kiitos vielä esityksestänne
Pekka Aaltonen.

Anonyymi kirjoitti...

Kiitos yrityksestä. Mielenkiintoista seurata Martin kirjaston säilyttämisen käänteitä. Mahtoiko teillä olla puhettä minne se 300.000 euron "ylijäämä" käytetään?!
Ole tarkkana, Martin kirjasto asia palaa kokouslistoillenne.

Anonyymi kirjoitti...

Asko,miksiköhän kirjastoasiaa ei koskaan puitu seminaarissa? Jos raha ratkaisisi, turhanpäiväiset projektit olis lopetettu ajat sitten. Ja sdp vetoaa toriparkissakin siihen että se työllistää - kirjastokin työllistää. Jos henkilökuntaa täytyy ajaa alas, toriparkista puhuminen pitää lopettaa tyystin! Älä anna periksi kovaäänisille naislle!

Anonyymi kirjoitti...

Tasan 70 vuotta sitten, vuonna 1939 valmistui Martinmäkeen asuntoyhtiö Urhonlinna.
Myöhemmin samana vuonna rakennuksen alimpaan kerrokseen perustettiin Martinmäen kirjasto ja lukusali. Valmistumisensa jälkeen Urhonlinna sai tulikasteensa. Oli syttynyt sota. Turkua pommitettiin, osa Martinmäkeä oli tulessa. Urhonlinna ja sen kirjasto selvisivät kuin ihmeen kautta vain vähäisin vaurioin. Tänään, armon vuonna 2009 kirjasto sai täysosuman. Pommi tuli yllättävältä taholta. Sen pudotti marttilaistenkin ystävänään pitämä edellinen Turun kaupunginhallitus. Mitä vihollinen ei 70 vuotta sitten pystynyt tuhoamaan sen tuhoavat veljemme ja siskomme, joille me turkulaiset olemme hetkeksi oman hallintaoikeutemme lainaksi antaneet.