Olin lauantaina yhdistykseni viherpunaisen vasemmiston (Vipu) vaalitempauksessa Turun torilla. Oli ihan mukavaa, kun aurinkokin välillä paistoi ja ihmisiä kävi kivasti. Parasta vaalityötä on päästä keskustelemaan ihmisten kanssa kasvotusten. Pääsin myös näyttämään letunpaistotaitojani, jotka ovat kehittyneet valmistaessani aina lauantaisin lettuaamiaisen pojalleni ja itselleni.
Uskoni asiamme oikeutukseen, tai ainakin menestyksen mahdollisuuksiin, horjui kuitenkin vakavasti, kun huomioni kiinnittyi muutamaan vastapäisellä vihreiden kasvihuoneella seisoskelleeseen erittäin viehättävään - ja selvästi sivistyneeseen sekä älykkääseen - henkilöön. Kuin itsestään jalkani veivät heidän luokseen ja onnistuin avaamaan keskustelunkin.
Mutta. Toinen neitonen ei tiennyt, että vihreiden edellisellä hallituskaudella tuulivoimaan suunnatut tutkimus- ja kehittämisrahat olivat supistuneet! Se vain yhtenä vihreiden ympäristösaavutuksena. No, tietämättömyyden saatoin antaa anteeksi neitosen nuoruuden vuoksi.
Tuskin hän kuitenkaan olisi tiennyt sitäkään, että ohjelmassaan joukkoliikenteen hyväksi liputtavat Turun vihreät äänestivat bussilippujen korotuksen puolesta. Mahtoiko ystäväiseni olla tietoinen siitäkään, että vihreät halltuksessa ovat hyväksyneet valtion budjettiesityksen, joka merkitsee ehkä jopa kolmen sadan (300) bussilinjan lopettamista Suomessa. Että se puheista ja teoista.
Tai tiesikö hän, että Turun vihreät hyväksyivät tänä vuonna sosiaali- ja terveysmaksujen, siis esimerkiksi terveyskeskusmaksujen, roiman korotuksen, joka perustui valtakunnan hallituksen (mukana KESK, KOK, VIHR ja RKP) esittämään ja eduskunnan enemmistön hyväksymään lakiin. Että se vihreiden sosiaalisuudesta ja suhtatumisesat köyhimpien palveluihin.
Ehkä onnistuin hiukan levittämään epäilystä ja levottomuutta ainakin yhden vihreän mieleen. Samalla oma vakaumukseni taas vahvistui ja palasin jakamaan Turun Vasemmistoliiton ympäristöohjelmaa ja Vipun sekä omaa mainostani ohikulkijoille. Valitettavasti miellyttävä keskusteluyhteys vihreään henkilöön myös tuolloin katkesi.
Toisen vihreän henkilön kanssa en vielä päässyt edes puheisiin. Hän saattaakin olla kovempi pala. Näytti nimittäin olevan itse ehdokas, kun tarkistin asiaa heidän kasvogalleriastaan. Ehkä vielä palaan asiaan. Houkutus ainakin olisi suuri - aatteen ja puolueen asian puolesta tietysti!
______________________________________________________________
Iloinen Asko
Isä poikansa kuvaamana. Alkusyksy 2008.
Tilaa:
Lähetä kommentteja (Atom)
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti